torstai 31. lokakuuta 2013

Mañanan maassa

Lokakuu on lopussa, kolme viikkoa on kulunut viime paivityksesta, eika mulla edelleenkaan ole sita nettia kotona. Nyt annoin jo sen verran periksi, etta tulin kaupungille kirjoittelemaan tallaisella koneella, jossa ei ole niita pilkullisia a:ta ja o:ta...

Muutin siis uuteen kotiini jo yli kaksi viikkoa sitten. Omia kuvia en saa nyt laitetuksi, mutta taman linkin takaa pitaisi loytya valittajan kuvat asunnosta:

Parasta siina on tuo piha, ja nakyma omalta parvekkeelta. Ekat pari paivaa kuvasin sita yha uudelleen, erilaisessa valaistuksessa, pilvisella ja kirkkaalla saalla jne. Periaatteessa kaiken kruununa loistaa Teiden huippu, mutta aika usein se on pilvessa. Joko se on pilvessa aamulla ja tulee esiin paivalla tai toisinpain tai sitten jotain muuta.

Aluksi helle oli ihan jatkuvaa, mutta nyt on ollut tuulisia paivia, mika tietysti vahan viilentaa oloa. Esim. eilen meinasi tulla vilu bikineissa ... :) Monesti on satanut yolla, tanaan jo pari kuuroa paivallakin. Kai se sateensuoja taytyy ostaa. Taalla kauemmin asuneet suomalaiset vaittavat, etta ilmat kylla kylmenevat marras- ja joulukuussa.

Asunnossa oli pari juttua, jotka piti korjata, kun ma muutin sinne. Pyykkiteline oli rikki ja parvekkeen oven lukko reistaili.Molemmat korjaantuvat ihan tuota pikaa, lupaili valittaja (Hille). Tosin ekalla viikolla ei voitu tehda mitaan, koska asunnon omistaja oli lomalla. Hille tuli katsomaan tilannetta, ja korjasi molemmat omilla virityksillaan. Pyykkytelineesta han irroitti katkenneet osat, veisti patkia niin etta sai ne taas sisakkain, porasi niihin reiat (kaikki tama taskussaan tuomallaan linkkarilla) ja tyonsi rei'ista lapi - hmm... keittion laatikosta loytyi kaksi sopivaa pienta ruuvimeisselia, toinen talttamalli ja toinen ristipaa! Nauroin, etta sa olet nakojaan tottunut selvittamaan kaikenlaisia tilanteita. Ja niin kai tassa mañanan maassa on pakko.

Lomalta palattuaan asunnon omistaja soitti mulle heti ja lupasi jarjestaa kaiken, mita ma tarvitsen. Myohemmin Hille viela soitti ja sanoi, etta vuokraemanta kay itse ostamassa uuden pyykkitelineen ihan pian ja tuo sen mulle, ja talonmies oli luvannut tulla katsomaan parvekkeen ovea heti aamulla (mañana). 

No, vuokraemannasta en ole sen jalkeen kuullut. Talonmiesta menin varta vasten etsiskelemaan pihalta (muutaman paivan kuluttua) ja mietin, miten selittaisin asiani, jos mies ei ymmarra englantia... Ei tarvinnut selittaa, han tiesi heti mista oli kysymys. Tunnistin pulputuksen seasta vuokraemannan nimen ja pari muutama sanaa, ja sanoin sujuvasti "si". Han lupasi tulla heti katsomaan, 10 minuuttia! Meni siina ehka 20 tai 30, mutta han tuli ja totesi vian, ja lupasi tulla heti maanantaina klo 12 (olihan nyt jo torstai) korjaamaan sen. No, ihan klo 12 han ei ehtinyt, klo 13 han viittiloi mulle pihalta, etta 20 min enaa. Klo 14 lakkasin odottamasta ja lahdin kuoroharjoituksiin. Tiistaina han ei ehtinyt, mutta lupasi tulla heti huomenna (mañana). Aamulla soikin ovikello jo ennen kymmenta ja kaksi miesta saapasteli sisaan - ja melkein samantien ulos. Osa oli liian pieni, tarvitaan suurempi. Tullaan takaisin huomenna (mañana). 

Tanaan odotin siis aamusta asti, mutta talonmiehella nakyi olevan kovasti muita toita, jotain korjausmiehia tms. liikkui pihalla edestakaisin. Mutta joka kerta, kun mies nakee mut parvekkeella,han alkaa selittaa, milloin tulee tai miksei ehdi... Tanaan klo 13 sain pitkan espanjankielisen selityksen, josta en ymmartanyt muuta kuin etta hanen pitaa soittaa. Tuleeko han sen jalkeen, vai lahteeko hakemaan puuttuvaa osaa, vai joko tyoaika loppui? Ei aavistustakaan, mutta mulla oli seka vatsa etta jaakaappi tyhjina, ja lahdin kaupungille (klo 14), en jaksanut enaa odottaa.

Niin ja huomennahan taalla on pyha, pyhainpaiva. Niin etta huomenna en varmaan saa parvekkeen ovea kuntoon, uutta pyykkitelinetta tai nettiyhteytta kotiini. ¿Mutta ehka ensi viikolla (proxima semana)?

torstai 10. lokakuuta 2013

Kiinteistönvälittäjiä

Toisen päivän ohjelmassa oli kiinteistönvälittäjien tapaamisia.
Ensimmäinen oli ilmeisesti espanjalainen mies, joka puhui hyvin englantia ja selitti seikkaperäisesti, miksi asuntoja ei suinkaan saa siihen hintaan kuin netissä sanotaan... Muutamia asuntoja hän esitteli kuvien avulla, yksi mm. tämän hotellin yläkerrassa. Ei kiitos! Mutta olen aina tervetullut takaisin, jos olen kiinnostunut ja haluan käydä katsomassa...
Toisen toimiston piti aueta klo 10, mutta vielä 10.20 ovet olivat tiukasti kiinni. Espanjalaiset, ajattelin. Olinkin aika hämmästynyt, kun minut sitten aikanaan otti vastaan ilmiselvä saksalainen! Ei niitä siihen hintaan saa, sanoi hänkin, mutta esitteli muutamia kohteita koneeltaan, ja sovimme että huomenna käymme katsomassa pari-kolme ehdokasta. Kello 10, ehdotin, mutta hän sanoi, että liian aikaista... Sovittiin siis 10.30.
Sitten olinkin jo valmis soittamaan suomalaiselle välittäjälle, jonka tarjouksia olin luullut kalliimmaksi kuin muiden. Hän oli reipas virolainen nainen, joka puhui sujuvaan suomea. Ensin juttelimme puhelimessa, sitten katselimme vaihtoehtoja mun koneelta hotellini aulassa, ja kohta mua jo vietiin mopolla ympäri kaupunkia! En ole mopon kyydissä istunut sitten 80-luvun (enkä paljon silloinkaan) - ja vielä tällaisessa liikenteessä! Luotin vain siihen, että täti on ajellut täällä ennenkin, ja uskaltaa ottaa asiakkaan kyytiin... Hän esitteli mulle paikkoja vähän muutenkin, ja yhden erityisen kivan tuntuisen asunnon. Mutta siitä lisää myöhemmin, sikäli kuin siitä tulee mun kotini täksi talveksi.
Lämpötila on edelleen n. 23'C ja on enimmäkseen pilvistä. Se on ihan kiva, niin jaksan kulkea kaupungilla ja hoidella asioita. Tänään iltapäivällä pulahdin jo hotellin altaaseenkin. Eipä siellä paljon muita ollutkaan.

Hotelli on kaunis ulkoapäin.

keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Hotellielämää

Olen saapunut Puerto de la Cruziin! :) :) :) :) :)
Hotelli on ulkoa kaunis, mutta sisältä aika vanha ja käytössä kulunut. Huoneeni on vihoviimeisenä käytävän perällä. Olen kuullut väitettävän, että suomalaiset saavat huonoimmat huoneet lomahotelleissa, "kun ne ei kumminkaan valita". Minä olen luullut, että se on yksinmatkustavan (naisen) kohtalo. No, tällä kertaa hotelli on mulle pelkkä ensimmäisten päivien tukikohta, ja valitsin tarkoituksella halvimman.
Parvekkeen ovessa ei ole muuta lukkoa kuin ns. turvaketju. Se tarkoittaa, ettei ovea saa tiiviisti kiinni, vaan se on yötä päivää rakosellaan ja sieltä kuuluu kaikki metelit sisään. Mutta sehän on vain hyvä: nyt ymmärrän tarkistaa senkin asian tulevasta asunnostani! Eipä olis muuten tullutkaan mieleeni...
Uima-allaskin täällä on, mutta sinne asti en ole vielä ehtinyt. Olen kierrellyt kaupunkia ja yrittänyt katsella, missä päin olisi mukava asua. Tein jopa bussilla kierroksen lähikylissä. Bussinkuljettaja vähän ihmetteli, kun ilmoitin haluavani matkustaa koko kierroksen (noin tunti ja vartti). - Los todos??? - Si! minä hymyilin. Mies puisteli päätään ja myi lipun: 2,80 euroa.
Sekin retki oli hyödyllinen. Olin kotona katsellut kartasta, että Los Realejos olisi nätin näköinen kylä vähän matkan päässä Puertosta ja asunnot ovat selvästi halvempia kuin kaupungissa. Tänään näin miksi: kylä on ripoteltu pienen vuoren rinteelle, joka paikkaan pitää kävellä jyrkkä ylä- tai alamäki (ja sitten takaisin, esim. kauppakassien kanssa). Taidanpa sittenkin pysyä Puerton alueella mieluummin!

Pakkaamista

Ensimmäisellä yrityksellä tavaraa oli 5 kg liikaa. Piti ruveta karsimaan ja miettiä, mitä varmasti tarvitsee ja mitä voi jättää pois...
Matkalaukku + käsimatkatavara saivat painaa yhteensä 20 kg. Se ei oikeastaan ole paljon, kun tyhjä laukkukin painaa 5 kg, ja "kabiinilaukku" 3 kg. Läppäri painaa, kaikenlaiset laturit on painavia, mutta ne tarvitaan mukaan. Kabiinilaukun tilalle otin repun, sillä on perilläkin enemmän käyttöä. Vaatepuolelta voi tietysti vähentää, mutta pienet t-paidat ja kesämekot ei paljon paina...
Käsimatkatavaraa ei edes punnittu lentokentällä, mutta laitoin senkin vaa'alle, ihan uteliaisuuttani: yhdessä laukut painoivat tasan 20,0 kg!
Kotiin jäi paljon sellaistakin, mitä olisin halunnut mukaan, esim. kaikki matkalukemiset, sateenvarjo (toimii myös aurinkovarjona) ja olkalaukku. Oli aika tuskallista istua 6 tuntia koneessa paikallaan ilman edes mitään lukemista! Kaikkea muuta voi tietysti ostaa periltäkin, mutta toisaalta tuntuu aika hullulta ostaa uutta tavaraa, kun on just kotona tuskaillut monta viikkoa, kuinka kamalasti sitä tavaraa onkaan... Ja mitä niille ostoksille sitten tekee, kun tulee kotiinlähdön aika? Jättää taas pois, roskiinko? Ärsyttävää tuhlausta!