Kaksi viikkoa jäljellä

Lähtölaskenta on alkanut, aikaa jäljellä tasan kaksi viikkoa.

Toisaalta alan jo olla valmis lähtemään. Olen ollut täällä jo niin kauan, etten enää jaksa kauheasti innostua uusista asioista. Eikä tässä enää mitään ihmeitä ehdikään tapahtua. Aika moni muukin on jo lähtenyt, kuorolaisistakin suunnilleen puolet. Varsinkin kun Maija ja Heikki alkoivat tehdä lähtöä, mullekin tuli sellainen olo, että yhtä hyvin voisin  jo lähteä.

Toisaalta mulla ei ole mitään kiirettä täältä pois. Tällaista tilaisuutta tuskin tulee ihan pian uudelleen. Elämä etenee täällä ihan mukavasti päivä kerrallaan, vaikkei mitään "ihmeitä" tapahtuisikaan. Kevät etenee ja pikkuhiljaa tulee lämpimämpää ja mukavampaa. Ja monta paikkaa ja asiaa on vielä näkemättä ja kokematta. Normaalisti mun etelän matkat on kestäneet vain viikon, nyt mulla on vielä kaksi viikkoa aikaa, ja tuttu paikka.

Paluu arkeen karnevaalien jälkeen tapahtui hämmästyttävän nopeasti. Sunnuntaina Charcolla vielä esiinnyttiin ja tanssittiin. Maanantaina, kun puolen päivän aikoihin tulin sinne, kaikki roskat oli siivottu pois, karnevaalitavaraa myyneet kojut olivat poissa, iso katuravintola oli hävinnyt jäljettömiin, esiintymislavaa purettiin. Tuntui autiolta ja hiljaiselta.

Tämä ravintola katosi yhdessä yössä.